Lehdistötiedote 13.8.2020

Lämpötilan nousu 0,4 °C vuoden viime vuosina ei johdu kasvihuonekaasuista 

Maapallon lämpötilaan on vaikuttanut vuoden 2014 jälkeen voimakkaasti auringon säteilyn lisääntyminen ilmakehässä   

Tiivistelmä 
IPCC:n viimeisen arviointiraportin AR5 mukaan lämpötila oli noussut 0,85 °C vuodesta 1750 vuoteen 2011.  Vuosina 2001–2014 satelliittimittauksiin perustuva lämpötila pysyi vakiona ja syntyi käsite lämpötilapaussi, vaikka hiilidioksidi (CO2) - emissiot kasvoivat vastaten 31 % kaikista emissioista vuoden 1750 jälkeen. Arviointiraportin AR5 mukaan CO2:n säteilypakote 1750–2011 oli 1,66 W/m2 ja auringon säteilyn muutos 0,05 Wm-2. Vuosien 2015–16 super El NIno päätti paussin ja lämpötila on pysynyt vuoden 2019 jälkeen n. 0,4 °C korkeampana kuin paussin aikana. Lämpötilan nousu on siis kasvanut n. 45–50 % muutamassa vuodessa. Kasvihuonekaasut eivät voi aiheuttaa näin nopeaa lämpötilan muutosta. Kyseessä ei ole myöskään viivästyneestä kasvihuonekaasujen vaikutuksesta, kuten jotkut ilmastontutkijat ovat ehdottaneet, vaan syynä on yksiselitteisesti auringon säteilyn kasvu eli lyhytaaltoinen säteily, jonka muutos 2001–2019 oli 1,68 W/m2 ja josta n. 1,2 W/m2 on tapahtunut vuoden 2014 jälkeen. Siis tekijä, jonka pitäisi olla vakio, on nostanut lämpötilaa 10–20 vuodessa saman verran (1,66 W/m2 versus 1,68 W/m2), johon CO2:lla on mennyt 270 vuotta. Tämä nopea muutos kyseenalaistaa IPCC:n ilmastomallit kahdella tavalla.

KOKO JUTTU

”Maaliskuusta 2000 on ollut saatavilla CERES-satelliittien maapalloa kattavat tarkat säteilymittaustiedot, jotka osoittavat lyhytaaltoisen säteilyn kasvua vuoden 2014 jälkeen. Olen päivittänyt alkuperäisen tutkimukseni tulokset (Viite 1) ja tämä päivitetty laajempi kuvaus on nettisivustollani. NASA:n CERES-tiimin johtaja Dr. Loeb on julkaisut tutkijatiimin kanssa artikkelin (Viite 2), jossa myös todetaan tämän tosiasian olevan syy viime vuosien nousseeseen lämpötilaan. Syy ei ole auringon aktiivisuudessa, joka on ollut lievässä laskussa, vaan alapilvisyydessä tapahtunut muutos. Sen vuoksi auringon valoa heijastuu vähemmän avaruuteen”, sanoi Ollila.

 

”Vuoden 2019 lopun lämpötila oli NASA:n GISTEMP-lämpötilasarjan mukaan 0,65 °C korkeampi kuin v. 2000. IPCC:n ja NASA:n tieteen mukaan tänä ajanjaksona kasvihuonekaasujen ja aerosolien vaikutus on 0,3 °C ja lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus 0,8 °C eli yhteensä 1,1 °C, joka on n. 70 % korkeampi kuin mitattu lämpötilamuutos ja virhe on syntynyt vain 20 vuoden aikana. Tämä tulos on ristiriidassa IPCC:n ilmastomallien kanssa kahdella tavalla. IPCC on tähän saakka olettanut, että auringon säteilystä aiheutuvat muutokset ovat niin pieniä, että niillä ei ole käytännön vaikutusta maapallon lämpötilaan. Toinen vielä vakavampi seikka on, että IPCC:n ilmastomallit käyvät aivan liian kuumina eli virhe on suuri.  Omassa ilmastomallissani ei ole tällaista suurta virhettä. Kun IPCC on hiljaa, niin myös media on vaiennut asiasta”, sanoi Ollila.

Oma mallini seuraa lämpötilamittauksia keskivirheellä 0.07 °C ollen n. 100 prosenttia tarkempi kuin IPCC:n ilmastomalli. Vuoden 2014 jälkeen syntynyt lämpötilan nousu selittyy lyhytaaltoisen säteilyn muutoksilla, joka liittyy alapilvisyyden muutoksiin. Alapilvisyyden muutoksien syistä ei ole ilmastotieteessä yksimielisyyttä. Tanskalainen ilmastotutkija Svensmark on esittänyt teorian ja näyttöä siitä, että siihen vaikuttaa kosmisen säteilyn määrän vaihtelu. Koska IPCC:n ilmastomallit eivät pysty selittämään syntynyttä lämpötilan muutosta, pilvisyys nousee merkittäväksi tekijäksi ilmastonmuuutoksessa, sanoi Ollila.

Lähde: TkT Antero Ollila, aveollila@yahoo.com, puh. 044 2437365,
Linkki nettisivuston juttuun

Tutkimusviitteet:

  1. Ollila, A. The Pause End and Major Temperature Impacts During Super El Niños are Due to Shortwave Radiation Anomalies. Physical Science International Journal, 23(4), 1-19, 2020. http://www.journalpsij.com/index.php/PSIJ/article/view/30168

  2. Loeb NG, Thorsen TJ, Norris JR, Wang H, Su W. Changes in earth's energy budget during and after the “pause” in global warming: an observational perspective. Climate. 2018;6:62. doi:103390/cli603006

  • w-tbird
  • w-facebook