top of page

Euroopan helleaallot 2000-luvulla – kasvihuonekaasut vastaan pilvet

  • 14 minutes ago
  • 6 min read

Ehkä joku on huomannut, että olen ollut poissa kolme kuukautta Puheenvuorosta. Pakkolomalla, mutta lomautuksen syytä ei yksilöity. Muidenkin kirjoitusten mukaan tämä on nykyinen ylläpidon tyyli. Kirjoitettavaa olisi kyllä ollut, mutta toisaalta olen katsellut vastenmielisyyttä tuntien kirjoitusten kommentointien tasottomuutta. Tämä pätee varsinkin ilmastonmuutosta koskevia juttuja. Toisaalta se on yleinen ilmiö, jossa osan kommentointi alusta alkaen on aiheen ulkopuolelle meneviä ja henkilöön kohdistuvia. Sama joukko siellä pääosin pyörii samoilla ennalta-arvattavilla tavoilla. Janne Salonen käytti tästä ilmiöstä taannoin termiä ”pulushakki”. En ollut termiin törmännyt, mutta  se loi kyllä heti ilmeisen oikean mielikuvan, sillä pulushakki tarkoittaa turhaa väittelytilannetta, jossa pulu kaataa shakkilaudan nappulat, sotkee laudan, lentää omiensa luo ja leveilee voittaneensa.


A-studion viesti maastopalojen syistä


Eilen illalla 27.7.2026 a-studiossa oli toimittaja Sakari Sirkkusen haastateltavana pääjohtaja Hannele Laine. Olemme aikaisemmin nähneet Laineen Ilmatieteenlaitoksen edustajana, mutta hän on ollut vuoden alusta EU:n järjestön ICOS ERIC:n eli Integrated Carbon Observation System European Research Infrastructure Consortium – järjestön pääjohtajana sijoituspaikkana Helsinki. Kyse on järjestöstä, jonka tehtävänä on mm. kasvihuonekaasujen seuranta, yhtenäisen datan tuottaminen ja ilmastopolitiikan tukeminen. Kuvassa 1 on faktatietoa maastopalojen määrästä EU:n alueella nykyiseen viikkoon 28 saakka (nyt elämme viikkoa 30). https://ourworldindata.org/grapher/cumulative-area-burnt-by-wildfires-by-week?country=~OWID_EU27

Kuva 1. EU:n maastopaloissa palanut kumulatiivinen pinta-ala hehtaareissa.

 

Vielä pari viikkoa sitten EU:ssa oltiin keskimääräisessä arvossa, mutta Ranskassa oltiin jo lähellä vuoden 2019 ennätystasoa, joten sen kesän arvot ovat varmaankin nyt ylittyneet.


Tässä kirjoituksessani keskityn Euroopan helleaaltojen syihin, enkä maastopaloihin. Laineen viesti oli täysin selvä, että ilmastonmuutos on lisännyt helleaaltojen todennäköisyyttä 4-5 kertaiseksi, ja kun helleaallot kuumentavat ja kuivettavat maaston, niin maastopalojen todennäköisyys ja vaikutukset kasvavat. Jälkimmäinen johtopäätös on varsin ilmeinen riippumatta syttymissyystä.


Laine toi esiin ihan odotetusti IPCC:n kannan että ilmastonmuutos johtuu ihmisten toiminnan takia kasvaneista kasvihuonekaasumääristä ja ne pitäisi saada nopeasti hallintaan.  Hyvä kysymys on, että miksi Telluksen hyvis eli EU, joka on eniten pienentänyt kasvihuonepäästöjään (kuva 2), kärsiikin eniten ilmaston lämpenemisestä!


Kuva 2. CO2-päästöt maittain tai alueittain lähteestä ”Our World in Data”. EU:n päästöt ovat lähteneet laskuun n. vuoden 1980 jälkeen.


Ilmasto on kuitenkin maapallon yhteinen ja kasvihuonepitoisuudet ovat oleelliset samat eri maanosissa. On kuta kuin selvää, että kasvihuonekaasujen päästöjen kalliit rajoitukset eivät ole maanosaamme auttaneet ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä, vaan on käynyt päinvastoin. Sen sijaan  ne maat, jotka ovat surutta lisänneet CO2-päästöjään kuten Kiina, porskuttavat taloudellisessa myötätuulessa ja ilmasto näyttää toimivan kuten ennenkin ilman suuria negatiivisia vaikutuksia. Tosin ilmanlaadun surkeaa laatua ei voi olla huomaamatta esimerkiksi Intiassa.

Ovatko kasvihuonekaasut ainoat tekijät IPCC:n tieteessä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen?

Epäilen, että suurelle yleisölle on syntynyt median ja ilmastotutkijoiden ansiosta yleiskuva, että ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa vain kasvihuonekaasujen kasvaneet pitoisuudet ja muita oleellisia tekijöitä ei ole. Eipä sitä käsitystä sovi ihmetellä. Se ei ole kuitenkaan koko totuus, kuva 3.


Kuva 3. IPCC:n esitys ilmastoajurien osuudesta ilmaston lämpenemisessä IPCC:n mukaan (AR6). IPCC:n raporttien tietoja saa kopioida.


Kuvasta 3 näkyy, että ilmastoajurien yhteisvaikutus vuonna 2019 oli yhteensä 1,29 ºC. Omina käyrinään on esitetty tärkeimpien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja halogeenit) lämmitysvaikutukset. Kuva 3 ei näytä sitä tosiasiaa, että näiden kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitysvaikutus on yhteensä n. 1,80 ºC eli 140 % kokonaislämpenemisestä. Joku voi ihmetellä, että miten niin yli 100%. Eihän tätä ole koskaan näin esitetty. Eipä niin, koska ei ole ehkä haluttu esittää näin, mutta se on teknisesti totta.


Selitys löytyy kuvan 0-viivan alapuolelta, josta on vaiettu, mutta nyt se tunkee väkisten esiin muuallakin kuin tässä kirjoituksessa. Kyse on alimmasta harmaasta käyrästä nimeltä ”troposfäärin aerosolit”. Paras nimi sille olisi englanniksi ACI eli Aerosol-Cloud Interactions eli aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus. Puhekielessä sitä voidaan hyvin kutsua nimellä ”pilvet” tai ”pilvien vaikutus”.


Käyrän ympärillä oleva harmaa alue kuvaa pilvien vaikutuksen numeerista epävarmuutta. Se epävarmuus eli vaikutuksen epätarkkuus on 2000-luvulla huomattava. Erikoisinta on, että IPCC:n raportin kirjoittajat ovat sitä mieltä, että vuonna 1750 pilvisyyden määrät ja niiden tyypit sekä vaikutukset tunnettiin absoluuttisen tarkasti eli ne olivat pyöreä nolla. Onko käynyt perinteisesti niin, että kun tutkija tietää enemmän, niin hän huomaa, että hän tietääkin yhä vähemmän?


Selitys näille kasvihuonekaasujen prosenttiluvulle 140 on siis, että pilvisyyden muutokset ovat vuoden 1750 jälkeen viilentäneet ilmastoa 0,49 °C. Kuvassa näkyvä paksu musta käyrä on kasvihuonekaasujen ja pilvien yhteisvaikutus. Auringon vaikutuksen muutos kokonaisuuteen on lähes nolla. Kokonaisvaikutuksessa on vielä hyvin pieni maanpinnan albedon muutos. Oleellista on huomata, että 2000-luvulla tämä pilvien viilennysvaikutus on säilynyt kuta kuin samalla tasolla. Esitän seuraavaksi faktatietoa, joka saattaa kyseenalaistaa tämän käsityksen.


Satelliittimittaukset osoittavat auringon säteilyn absorption voimakkaan kasvun

Esitän aluksi kuvan 4, josta näkyy auringon säteilyn absorption eli ASR:n (Absorbed Solar Radiation) kehitys 2000-luvulla. ASR mitataan NASA:n CERES-satelliiteilla ja se on auringon säteilyn ja maapallosta heijastuneen säteilyn erotus.


Kuva 4. Ylemmässä kuvassa on neljän muuttujan trendit 2001-2025: lämpötilapoikkeama ja ENSO:n lämpötilavaikutus asteina, sekä ASR:n ja CO2:n säteilypakote yksikössä wattia per neliömetri eli Wm-2.

Alakuvassa on NASA:n CERES-ohjelman johtajan Norman Loebin esitys vuonna 2023 ASR-trendistä. Trendin vaihtuvat värit johtuvat eri CERES-satelliiteista: TER ja AQU tarkoittavat Terra– ja Aqua-satelliitteja, SNPP tarkoittaa Suomi NPP -satelliittia, ja N2O (tai N20) on lyhenne NOAA-20-satelliitista.


Olen esittänyt tämän asian ennenkin. Kuvasta 4 näkyy, että ASR on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla varsinkin vuosien 2015-2016 El Ninon jälkeen. CERES-datasta selviää, että kasvu on vuosina 2011 – 2019 ollut 1,85 Wm-2 ja sen lämpötilavaikutus AR6:n laskennan mukaan on +0,87 °C. Norman Loeb on kirjoittanut useamman artikkelin ASR:n kasvun syistä ja hänen mukaansa ne ovat pilvisyyden aleneminen erikoisesti merialueilla. Kun nyt verrataan tätä lukua AR6:n pilvisyyden aiheuttamaan lämpötilavaikutukseen, niin se on siis -0,49 °C raporttien AR5 ja AR6 välillä eli vuosien 2011 ja 2019 välillä.  Selvyyden vuoksi: ASR:n muutokset pitäisi näkyä IPCC:n esitystavassa kuvan 3 käyrässä ”Troposferic aerosols”.


Mikä voisi selittää pilvien vaikutuksen IPCC:n viilennysarvon säilymisen arvossa -0,49 °C? Ainakin teoriassa se on juuri ja juuri mahdollista. Mahdollinen selitys olisi, että pilvien ominaisuudet ja määrät olisivat muuttuneet vuosina 2011 – 2019 niin huomattavasti, että ne absorboisivat lyhytaaltoista auringonsäteilyä enemmän 1,85 Wm-2, mutta absorboisivat pitkäaaltoista maanpinnan säteilyä saman verran vähemmän ja samaan aikaan olisi vielä tapahtunut tuo pilvisyyden määrän väheneminen. En väitä mitään, mutta voinpahan kysyä, että kuka uskoo, että AR6:ssa on otettu ASR:n muutos oikein huomioon, kun on näyttöä pilvisyyden määrän laskusta ASR:n muutoksen syynä? Olen sattuneesta syystä lukenut tarkasti tämän kohdan AR6-raportista ja siinä ei viitata millään tavalla aikaisemmin raportissa olleeseen ASR-signaalin käyttäytymiseen.  Voi olla, että tämäkin kysymys on joillekin lukijoille liikaa.


Ilmastotutkijat ovat muistuttaneet aerosolien merkityksestä


Hesari on julkaissut akateemikko Markku Kulmalan haastattelun heinäkuussa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000012099618.html.

Kulmala on yksi maailman arvostetuimmista ilmakehän aerosolien tutkijoista, ja eniten siteerattu suomalainen tutkija. Aerosolit ovat pieniä partikkeleita tai kemiallisia yhdisteitä kuten rikkiyhdisteitä, jotka toimivat ilmakehän kosteuden tiivistymisytiminä ja se johtaa pilvien muodostumiseen. Ilman aerosoleja pilvet eivät muodostu. Kuvassa 3 näkyy Pinatubo-tulivuoren purkauksen vaikutus, josta syystä stratosfääriin levisi suuri määrä tulivuoripurkauksen tuhkaa ja rikkiyhdisteitä. Purkaus aiheutti 0,5 °C asteen globaalin lämpötilan laskun ja palautuminen normaalille tasolle vei n. 5 vuotta. Aerosolien ja pilvien kasvun viilentävä kokonaisvaikutus on täysin selvä ja niin se toimii toisinkin päin.


Kulmala ehdottaa haastattelussa mahdollisena viilentämiskeinona  orgaanisten yhdisteiden kuten monoterpiinien ja isopreenien levittämistä stratosfääriin, koska ne ovat turvallisempia kuin rikkiyhdisteet. Toisena vaihtoehtona Kulmala ehdottaa rikkipitoisemman polttoaineen sallimista pohjoisilla laivareiteillä talviaikaan.


Jos olisi todellinen tarve laskea maapallon lämpötilaa, niin ainakin Kulmalan keinot olisivat toimivampia kuin CO2-päästöjen lasku globaalisti, koska se nyt ei vaan näytä onnistuvan. Pariisin ilmastosopimus koki käytännössä kehtokuoleman, jossa piti vuosittain teollisuusmaiden antaa 100 miljardia dollaria kehitysmaille päästöjen hoitamiseen. Viimeksi kun asian tarkistin, niin määrä oli tasolla 20 miljardia kaiken kaikkiaan. Kysyä tietysti aiheellisesti voi, että mitenkähän se oli tarkoitus noin niin kuin teknisesti tehdä, kun maailman teollinen suurvalta Kiina jätettiin käytännössä vapaamatkustajaksi.


Euroopan ulkopuolellakin ovat tutkijat  tänä vuonna kiinnittäneet huomiota maanosamme kasvaviin helle-jaksoihin. Ainakin kaksi tutkimusta on julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä tänä vuonna, joissa on analysoitu, mistä voisi olla kysymys Euroopan helleaalloissa. Dong & Sutton ovat huomanneet artikkelissaan ”Drivers and mechanisms contributing to excess warming in Europe during recent decades”, että Euroopan lämpötila on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin muu maapallo keskimäärin vuodesta 1979 alkaen: https://www.nature.com/articles/s41612-025-00930-3


Tutkimus on tehty ilmastomallien avulla (yllätys, yllätys) ja tulokset viittaavat siihen, että kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen vaikutti eniten ylimääräiseen lämpenemiseen talvella, kun taas ihmisen aiheuttamien aerosolien muutokset vaikuttivat eniten kesällä. Sinänsä aika yllätyksetöntä, kun talvella auringonpaistetta on tällä pallonpuoliskolla vähemmän, mutta kesällä sitä on senkin edestä.

Eurooppalaiset tutkijat Roldán-Gómez, Donat, Marcet-Carbonell, ja  Smith, ovat tehneet tutkimuksen nimeltä ”Accelerated European Summer Warming Driven by Atmospheric Circulation Changes in Response to Aerosol Forcing”: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2026GL122424


Tutkimuksen tiivistelmä kuuluu näin: ”Viime vuosikymmeninä kesälämpötilat Euroopassa ovat nousseet enemmän kuin muilla alueilla, mikä on johtuu hiukkaspäästöjen vähenemisestä. Erityisesti sulfaattipäästöjen väheneminen Euroopassa vuodesta 1980 alkaen liittyy ilmakehän kierron muutoksiin ja Euroopan ylimääräiseen lämpenemiseen. Ilmastomallit toistavat tätä käyttäytymistä, mutta huomattavasti pienemmällä tavalla kuin havainnot. Jos mallien tulokset korjataan kompensoimaan tätä aliarviointia, Euroopan kesälämpötilojen nousu muuttuu suurelta osin ennustettavaksi. Tuloksemme korostavat tarvetta ottaa mallivirheet huomioon menneen ja tulevan ilmastonmuutoksen arvioinnissa.


Tässä tutkimuksessa syylliseksi on ensi sijassa löydetty EU:n lainsäädännön kautta toteutetut sulfaattipäästöjen laskut. Toteutuiko vanha sananlasku nokasta ja pyrstöstä?


Loppukaneetti


Referoimistani ilmastontutkijoista ainakin näkyy selvästi, että ”joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu” ja se pätenee minuunkin. Tosin minä olen ajellut monilla härillä. Arvelen, että joillakin opponenteillani olisi varmaan kovakin halu päästä pitkästä aikaa ampumaan pianisti eli viestintuoja. Yrittäkää pysyä kirjoituksen aiheessa. Pulushakkia en ala pelaamaan. Joku voi kirjoittaa sitä varten oman blogin niin kuin yleensä tekeekin tyylillä, ”kyllä mutku” ja asiat eivät ole noin, mutta kirjoittamatta jää, että miten ne oikein ovat.


Lainaan vielä loppuun IPCC:n raportissa AR6 vuodelta 2021 olevan FAQ 7.2 ”Mikä on pilvien rooli ilmaston lämpenemisessä” – kohdan viimeisen lauseen: ”Pilvet tulevat tulevaisuudessa vahvistamaan ilmastojärjestelmän lämpenemistä sen sijaan, että viilentävät sitä, kun yhä enemmän kasvihuonekaasuja ja vähemmän aerosoleja pääsee ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena.” Minusta näyttää vahvasti siltä, että se tulevaisuus tuli ainakin tänne Eurooppaan viimeistään 2000-luvun alusta alkaen aerosolien muodossa, mutta IPCC ei sitä noteerannut.


Pitäisikö minun vielä lopuksi todistaa, että tiedän ilmastonmuutoksen olevan totta (en pelkästään usko), mutta en kuulu IPCC:n ”kirkkokuntaan”, joten käytän erilaisia ilmaisuja.

 
 
 

Comments


Featured Posts
Recent Posts
Search By Tags
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • Google+ Basic Square
Archive
Follow Us
  • w-tbird
  • w-facebook
bottom of page