Maailman viljakasvien tuotanto kasvaa uuteen ennätykseen – syyanalyysi

Maailman viljakasvien (vehnä, ruis, ohra, riisi, maissi, durra, hirssi) on kasvanut aika tasaisesti vuosien varrella. Tämän vuoden viljasato arvioidaan ennätyssuureksi, kuva 1.

Kuva 1. Maailman viljasatojen ja varastomäärien kehitys.

Merkittävä tekijä satojen paranemisessa on hiilidioksidimäärän kasvu. Varmasti myös kehittyneemmät viljelymenetelmät ja erikoisesti lannoitus vaikuttavat myös suotuisasti.

Toisinajattelijana on syytä tuoda esiin CO2-pitoisuuden merkitys. Maailman tärkeimmät viljakasvit ovat 95-prosenttisesti ns. C3-kasveja, joilla CO2-fotosynteesi hyötyy eniten kasvaneesta CO2-pitoisuudesta. Tärkeimmät C3-kasvit ovat maissi, durra ja sokeriruoko, jotka ovat sopeutuneet trooppisiin ja subtrooppisiin olosuhteisiin. Kuvat 2 ja 3 on graafisia esityksiä C3- ja C4-kasvien fotosynteesinopeudesta CO2-pitoisuuden funktiona.

Kuva 2. C3- ja C4-kasvien yhteyttämisnopeus CO2-pitoisuuden funktiona pitoisuuteen 1000 ppm asti.

Kuva 3. C3-kasvien yhteyttämisnopeus CO2-pitoisuuden funktiona pitoisuuteen 2500 ppm asti.

Nämä tieteelliset tutkimustulokset osoittavat kiistatta CO2-pitoisuuden kasvun hyödyt C3-kasveille. Optimaalinen CO2-pitoisuus näyttää olevan pitoisuudessa 800 -1000 ppm. Tämän vuosisadan loppuun mennessä CO2-pitoisuus on nykyisen kasvuvauhdin perusteella 600 ppm:n paikkeilla. Jos CO2-pitoisuus ei vaikuttaisi kasvien kasvuun suotuisasti, niin kasvihuoneiden CO2-määrää ei lisättäisi keinotekoisesti.

CO2-pitoisuuden merkitys paljastuu parhaiten siitä tosiasiasta, että maapallo vihertyy, kuva 4.

Kuva 4. Maapallon vihertyminen.

Kuva 4 on peräisin ehkä tunnetuimmasta tällaisesta tutkimuksesta, joka on Bastin et al.:n tutkimus. Se julkaistiin Science-lehdessä 2017 otsikolla ”The extent of forest in dryland biomes” https://science.sciencemag.org/content/356/6338/635. Olen itse referoinut julkaistuissa hiilenkiertotutkimuksissani useita vastaavia tutkimuksia, joissa on tieteellisin menetelmin arvioitu maapallon maanpäällisen kasvillisuuden määrän lisäystä. Kuva 4 osoittaa, että arviolta vain 5 prosenttia pinta-alasta aavikoituu.

Uusinta tietoa Amazonin sademetsästä

Aivan uusi tutkimustieto muuttaa käsityksiä Amazonin sademetsäalueen tilasta. Nature Plants - lehdessä 25.9.2025 julkaistu 30-vuoden ajalle ulottuva tutkimus osoittaa, että ei ole mitään todisteita alueen suurenmittakaavan puiden kuolemisesta ilmastostressin takia. Päinvastoin kaikkien puiden kasvu on lisääntynyt keskimäärin 3,3 % vuosikymmentä kohden. Suurimpien puiden määrä (halkaisja yli 40 cm) on lisääntynyt 6,6 % vuosikymmentä kohden. Tämän yli 100 tutkijan muodostaman ryhmän mukaan tämä suotuisa kehitys johtuu nimenomaan CO₂-pitoisuuden lannoitusvaikutuksen lisääntymisestä.

Arvelen, että suurin osa ihmisistä uskoo edelleen, että ilmastonmuutoksen takia maapallo aavikoituu, ja maapallon keuhkot ei Amatsonian alue kuihtuu, koska media on tehokkaasti levittänyt tällaista väärää tietoa.

Kriittinen näkemys CO2:n roolista maapallon vihertymisessä

Annetaanpa ilmastoeliitin edustajille myös tilaa, mitä mieltä he ovat maapallon vihertymisestä. USA:n energiaministeri Chris Wright tilasi viideltä toisinajattelijalta ns. DOE-tutkimuksen nimeltä ”A Critical Review of Impacts of Greenhouse Gas Emissions on the U.S. Climate Climate.” Noin kuukaudessa 85 tutkijan ryhmä julkaisi kri9ittisiä kommentteja tästä tutkimuksesta ja kävi kohta-kohdalta läpi kaikki oleelliset asiat. Tämän julkaisun nimi on ”A Critical Review of Impacts of Greenhouse Gas Emissions on the U.S. Climate, Docket ID No. DOE-HQ-2025-0207” ja olen nimittänyt sitä nimellä DK85.

Mitään kohtia tämä DK85-raportti ei hyväksynyt DOE-raportissa, vaan myös tässä maapallon vihertymisasiassa heillä oli kovasti vastaansanomista, kuten käy ilmi seuraavasta lyhennelmästä suomennettuna heidän raportistaan:

Jakso 2.1 keskittyy CO2:n rooliin "vihertymisen" eli fotosynteesin tehostamisessa. Osiossa jätetään huomiotta se tosiasia, että ilmastojärjestelmälle on tärkeää maanpäällisten ekosysteemien nettohiilitase, ei vain fotosynteesin nopeus. Hiilidioksidin aiheuttamien ilmastomuutosten, kuten lämpötilan nousun ja vesistressin muutosten, vaikutusta maan nettohiilitaseeseen ei käsitellä missään raportin osassa, mikä johtaa väärään vaikutelmaan, että kohonneet CO2-tasot johtavat vain kasvien tuottavuuden paranemiseen. Hiilen nettositovuuden maaekosysteemeissä odotetaan kyllästyvän ilmastonmuutoksen jatkuessa. Käyttöönotto saattaa myös kääntyä päinvastaiseksi. DOE:n raportin kohta 2.1 antaa ymmärtää, että IPCC peittää tai piilottaa vakiintuneen ilmiön, jossa kasvien kasvun hiilidioksidilannoitus tapahtuu, vaikka todellisuudessa se informoi IPCC:n arviointeja maanpäällisen hiilen kierron simulointiin käytettyjen mallien perusperiaatteena. Lisäksi CO2-lannoitus on vain yksi monista kilpailevista tekijöistä, jotka edistävät kasvien tuottavuutta, ekosysteemin terveyttä ja maan hiilitasetta.”

Omana kommenttina voin todeta, että DK85-raportti on esittänyt kaikki mahdolliset muutkin syyt vihertymiseen niin hyvin, että heiltä jää tunnustamatta, että kyllä CO2-pitoisuuden nousu on se perussyy. Tässä kohtaa on sellainen yhtäläisyys, että kun DOE-raportti, joka käyttää pääsääntöisesti IPCC:n raportteja perusteina johtopäätöksilleen, löytää paljon epävarmuustekijöitä ja paljon hajontaa, niin silloin DK85-raportin tekijät eivät voi ollenkaan ymmärtää, että miksi DOE-raportin tekijät eivät voi suoraan allekirjoittaa IPCC:n johtopäätöksiä.

Lopputulema. Do not worry, be happy. Ilmastonmuutos lisää kasvien yhteyttämisnopeutta, ja sadot kasvat myös kuumissa maissa kuten Brasilia, Egypti ja Intia. Olemme tästäkin syystä lähempänä ilmasto-optimia, joiksi kutsuttiin ennen ilmastohysterian aikakautta Rooman lämmintä kautta ja Viikinkiajan lämmintä kautta, jolloin lämpötila olivat tällä tasolla tai vielä korkeammat. Vielä emme ole sillä tasolla, että Alaskan kahden sulavan jäätikön alta paljastuneet vuosina 700-1000 kasvaneet metsät alkaisivat kasvaa uudelleen.