Meneillään olevan ”super” El Niñon ennusteiden analyysi

2026-10-05

Johdanto

Ilmastonmuutokriisiä agendallaan pitävät mediatalot kuten Yle ja HS kirjoittavat säännöllisesti, että alkanut El Niño 2026-2027 tulee rikkomaan kaikki ennätykset ja aiheuttaman suuria taloudellisia menetyksiä rankkasateiden, tulvien ja kuivuuden muodossa ja myös merkittäviä ihmishenkien menetyksiä. Tässä esimerkki HS:n uutisoinnista 24.9.26: https://www.hs.fi/maailma/art-2000012295400.html

Analysoin, miltä tilanne näyttää käytettävissä olevien mittaustulosten valossa.

Perusfaktaa El Niñosta

El Niño on ENSO:n (El Niño Southern Oscillation) el Tyynenmeren oskillaation lämmin vaihe, kuva 1. Ilmiön havaitsivat jo vuosisatoja sitten kalastajat Perun rannikolla, kun kylmä Humboldtin virta lakkasi tuomasta kylmää ja ravintopitoista merivettä pintaan. Ilmiön huippu osui aina joulun tienoille ja siksi kalastajat antoivat sille nimen El Niño eli pieni poika. El Niño johtuu siitä, että meren pintakerrokset lakkaavat sekoittumasta, jolloin pintavesi lämpenee voimakkaasti.

Kuva 1. ENSO-ilmiön vaiheet ja Niño-alueet.

Vastavoimana on La Niña eli pieni tyttö, jolloin pintavedet alkavat sekoittua syvemmän meriveden kanssa ja pintavesi kylmenee. ENSO ei tuo nettoenergiaa maapallolle, jonka voi todeta siitä, että pitkän aikavälin lämpötilavaikutus on nolla.

ONI ja RONI

ENSO-ilmiön mittarina on käytetty ONI-yksikköä, joka tulee sanoista Oceanic Niño Index. ONI perustuu Niño-alueen 3.4 meren pintaveden lämpötilamittauksiin. Niño-alueita on yhteensä 5 ja ne sijaitsevat Tyynenmeren päiväntasaajan alueella. Kuva 1 osoittaa Niño 3.4 alueen sijaitsevan alueella (5^oN-5^oS, 120^o-170^oW). Kuukausittain ONI-arvo lasketaan kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona. Juuri 5.10.26 NOAA julkaisi elokuun ONI-arvon 2,16 astetta, joka on siis heinäkuun, elokuun ja syyskuun lämpötilanpoikkeamien keskiarvo, josta on vähennetty 30 vuoden (1991-2020) vastaava keskiarvo.

Kuva 1 osoittaa, kuinka säännöllisesti El Niñon huippu osuu juuri joulukuihin. Kaikki muu onkin epäsäännöllistä, eikä tiede pysty vieläkään ennustamaan seuraavan El Niñon ajankohtaa; se selviää vasta sitten kun se alkaa tyypillisesti kevätkuukausina. Tosin arvostettu Potsdamin merentutkimuslaitos julkaisi takavuosina tutkimuksen, jossa he julistivat ratkaisseensa ENSO-vaiheiden ennustamisen etukäteen. Seuraava ENSO-ilmiö piti olla El Niño, mutta se olikin La Niña.

Koska maapallon meret ovat lämmenneet, niin on tultu siihen tulokseen, että ONI-mittari ei ota riittävän hyvin huomioon tätä lämpenemistä. Niinpä NOAA on ottanut virallisesti ONI:n tilalle uuden mittarin nimeltä RONI (Relative Oceanic Niño Index). Sen laskentaperiaate on muuten  yhtenevä ONI:n kanssa, mutta ONI-arvosta vähennetään koko maapallon trooppisen merenpintavyöhykkeen (20°S–20°N) keskimääräinen lämpötilapoikkeama. Tämän takia uudemmat RONI-arvot ovat ONI-arvoa pienempiä, kuva 2.

Kuva 2. ONI- ja RONI-arvot neljän voimakkaan tai erittäin voimakkaan El Niñon tapauksessa.

Kuvassa 2 on näkyvissä sekä ONI- että RONI-arvot. Siitä nähdään, että nykyisen El Niñon ONI-arvot ovat kehittyneet nopeammin kuin tähän mennessä voimakkain mittaustuloksiin perustuva El Niño 1997-98. Mutta menossa olevan El Niñon RONI-arvo on edelleen pienempi kuin EL Niñon 1997-98.

Nykyisen El Niñon analysointia ja raportointia

Miksi sitten mediat raportoivat nykyistä El Niñon kehittymistä ONI:n perusteella, vaikka NOAA on jo siirtynyt RONI-yksikköön? En löydä muuta syytä, kuin että sillä tavalla saadaan ”parempaa” alarmistista vertailuaineistoa.

El Niñoon liittyy mielenkiintoinen havainto, joka korreloi vahvasti maapallon saaman auringonsäteilyn absorption poikkeaman eli ASR:n kanssa (Absorbed Solar Radiation), kuva 3.

Kuva 3. Maapallon lämpötilan poikkeama 5-kuukauden juoksevan keskiarvona, ONI ja ASR-poikkeama.

Havaintojeni mukaan ette löydä kuvan 3 mukaista informaatiota mistään tieteellisestä artikkelista tai muualtakaan lukuun ottamatta omia julkaisujani. Minkä vuoksi? Väitän, että se on tuo ASR. Se on asia, joka on merkittävin maapallon lämpötilaa nostava ilmastoajuri 2000-luvulla eikä suinkaan kasvihuonekaasut. Se johtuu pilvisyyden vähenemisestä, jonka IPCC noteerasi AR6-raportissa 2021, mutta ei sen lämpötilavaikutuksia.

Kuvasta 3 näkyy, että erittäin voimakkaiden El Niñojen aikana (ONI ≥ 2,0) on tapahtunut samaan aikaan voimakas ASR-poikkeama, joka aiheuttaa jopa puolet El Niñon lämpötilavaikutuksesta; vuonna 2009-10 oli voimakas El Niño, mutta ASR-poikkeama tapahtuikin alaspäin, ja super El Niño jäi syntymättä. Vuodesta 2014 eteenpäin ASR-poikkeama on ollut korkealla tasolla aiheuttaen ennätyslämpötiloja vuodesta 2023 eteenpäin. Tämän vuoksi on syytä olettaa, että kyllä El Niño 2026-27 tulee olemaan jopa ennätysvoimakas RONI-mittarillakin mitaten. Mutta El Niño vaikutukset eivät ole välttämättä veljeksiä keskenään, koska El Niño 2024-25 jäi vaikutuksiltaan odotettua heikommaksi.

Kuten totesin alussa, niin meneillään oleva El Niño on saanut monet mediatalot hehkuttamaan jo etukäteen tulossa olevia tuhoja. Käyttövoimaa tulee muutamista tutkimuslaitoksista, kuva 4.

Kuva 4. Tämä kuva on lähteestä Climate Reanalyzer (https://ClimateReanalyzer.org), Climate Change Institute, University of Maine.

Kuva4 on kopioitu Mainen yliopiston vapaasti käytettävästä sovelluksesta nimeltä Climate Reanalyzer, jota hieman täydensin. Siinä on kokoelma Niño 3.4 alueen absoluuttisia lämpötiloja – ei siis ONI-arvoja. Siitä näkyy, että Niño 3.4 alueen lämpötila on noussut poikkeuksellisen aikaisin verrattuna muihin El Niñoihin, mutta toisaalta sen kehitys on tasaantunut. Näyttää myös siltä, että vertailujakson 1991-2020 keskiarvo ei juuri enään muutu lähikuukausina. Olisiko tämä syy siihen, että RONI ei ole kuitenkaan ylittänyt vuoden 1998-98 lukemia.

Lisää alarmistisia uutisia

Chicagon yliopistossa toimii yksikköä nimeltä Climate Impact Lab ja se on julkaissut tutkimuksen (ei vertaisarvioitu), että nykyinen El Niño tulee aiheuttamaan jopa 450 000 ylimääräistä hellekuolemaa normaalitilanteeseen verrattuna: https://impactlab.org/research/451000-at-risk/. Eniten kuolemia tapahtuisi  Nigeriassa 31 400, ja kolmanneksi eniten Sudanissa 17 500. Näitä maita on syytä verrata siihen, mitä tiedetään El Niñon vaikutuksista globaalisti, kuva 5.

Kuva 5. El Niñon vaikutukset globaalisti.

Kuvasta 5 havaitaan, että Nigeria ja Sudan eivät kuulu maihin, joihin kohdistuisi erikoisia El Niño-vaikutuksia. Jokainen voi tämän perusteella arvioida tämän tutkimuksen tieteellistä arvoa. Tutkimuksesta selviää, että siinä on käytetty IPCC:n skenaariota CMIP6 SSP3-7.0. Minusta kuulostaa erikoiselta, että El Niñon vaikutusten simulointiin on käytetty skenaariota, joka perustuu korkeaan CO₂-pitoisuuden kasvuun. Nythän on kyse ihan jostain muusta kuin hiilidioksidista. Mutta Hesarille tämä tutkimus kelpasi referoitavaksi.

Historiallisten kokemusten mukaan suurimmat vaikutukset ovat Kaliforniassa ja Etelä-Amerikan länsirannikolla suurten sateiden ja tulvien muodossa ja loppuvuodesta 2017 Australiassa ja Indonesiassa kuivuuden takia (pensaspaloja raportoidaan Australiasta).

Palataan asiaan, kun El Niño kehittyy.